Harmaa talous on ravintola-alan ongelma

01.02. 07:40

Harmaa talous näkyy eniten halvoissa pitserioissa ja olutravintoloissa.

Tuomas Paloniemi

Oulu

Harmaa talous näkyy Oulussakin eniten pitseria- ja kebab-ravintoloissa sekä olutravintoloissa, jotka myyvät olutta edullisesti. Tyypillisimmin harmaa talous näkyy juuri työvoimavaltaisilla aloilla.

– Kun verojen ja palkkojen osuus ravintola-annoksen hinnassa on suuri, jättämällä verot tilittämättä ja maksamalla palkat pimeänä saa suuren kilpailuedun. Rehellinen yritystoiminta ei pysty sen kanssa kilpailemaan, kertoo Matkailu- ja Ravintolapalvelujen MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

Harmaa talous on yritystoimintaa, josta ei suoriteta lakisääteisiä maksuja tai veroja. Viranomaisten mukaan 8-10 prosenttia majoitus- ja ravintola-alan koko liikevaihdosta on harmaata taloutta.

Euroina osuus koko liikevaihdosta on yli 500 miljoonaa. Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksiköllä ei tällä hetkellä ole kaupunki- tai maakuntakohtaisia tilastoja. Verohallinto kuitenkin uskoo, että Oulun kokoisessa kaupungissa tilanne ei poikkea olennaisesti muun maan tilanteesta.

Alan harmaaseen talouteen voidaan luetella muutamia rakenteellisia syitä. Maksusuorituksia maksetaan runsaasti käteisellä rahalla tai maksukortilla, ja suoritusten kontrollointi jälkikäteen on vaikeaa. Ruokaravintolat eivät tarvitse anniskelulupaa eikä niihin voida kohdistaa alkoholiviranomaisten valvontaa.

Timo Lappi huomauttaa, että harmaa talous nakertaa myös hyvinvointiyhteiskunnan perusteita. Harmaaseen ravintolaan liittyy usein muitakin ongelmia kuin pelkkä veronkierto.

– Ongelmia on usein elintarvikehygieniassa ja työntekijöiden kohteluun liittyvissä asioissa.

Eräs Oulussa toimiva, nimettömänä pysyttelevä ravintolayrittäjä on taistellut harmaata taloutta vastaan. Hänen ravintolassaan ruuan laatu onkin toista kuin halvimmissa ruokapaikoissa.

Yrittäjän mukaan ravintolaruokien hinnassa näkee sen, hoitaako asiat rehellisesti.

– Jos me myymme sisäfileestä tehtyä pippuripihviä 30 eurolla ja jossain sitä myydään viidellätoista, kertoo se jo jostain.

Ravintolayrittäjän mielestä harmaata taloutta ei tutkita riittävästi. Valvontaa tulisi lisätä ja ravintoloihin pitäisi tehdä erilaisia tarkistusiskuja.

– Tähän voisivat tulla avuksi verottaja, työnsuojelupiiri, alkoholiviranomaiset ja jopa poliisi.

MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi haluaisi lisätä valvontaa ja kohdentaa sitä riskiarvioinnin perusteella sellaisiin ravintoloihin, joissa todennäköisesti on harmaata taloutta. Hänen mielestään virkamiesresursseja ja kouluttamista pitäisi lisätä.

Tavallinen kuluttaja voi havaita harmaan talouden kuittien perusteella, vaikkei se olekaan rehellisyyden tae. Ostostilanteessa kannattaa pyytää aina kuitti, oli kyseessä sitten pitsa tai ykkösolut ravintolassa.

– Kuitti osoittaa, että tapahtuma on lyöty koneeseen. Se ei kuitenkaan takaa sitä, että vero tilitetään verottajalle. Kuluttaja voi myös vältellä sellaisia ravintoloita, joissa on liian halpaa, sanoo Lappi.

Oululaiselle ravintolayrittäjälle ei ole tullut koskaan mieleenkään kiertää veroja. Hän ei usko, että veronkierto voidaan kitkeä.

– Ei tälle voi mitään. Ihmiset menevät halvimman perässä ja oman kukkaronsa mukaan.