”Kaikkia V iinivaaran haittoja ei tunneta”

19.09. 11:11

Kiiminkijoki on Pohjois-Euroopan ainut humuspitoinen joki, jossa luonnonlohi vielä kutee. Mutta onko enää Viinivaaran jälkeen, ihmettelee ylikiiminkiläinen Pentti Marttila-Tornio. Kuva: Petra Pöyliö

Ylikiiminkiläinen Pentti Marttila-Tornio ottaa Viikon änkyrä -leiman kernaasti otsaansa Viinivaara-Kälväsvaaraa ja Ylikiimingin harjujaksoa suojellakseen.

Sillä Ylikiimingin kalastuskunnan esimies ja Kiiminkijoen kalastusalueen hallituksen jäsen uskoo vakaasti, että Viinivaaraan suunnitellun vedenottamon kaikkia haittavaikutuksia ei ole joko osattu tai haluttu arvioida. Tai sitten niistä ei kerrota julkisuuteen.

Miehen kertomat esimerkit puhuvat karua kieltään.

Viinilän ja Heinäjoen lähteillä tehtyjen koepumppausten aikana Iso Timosenjärvessä oli laajoja kalakuolemia. Maanomistajat ja rannan asukkaat siivosivat järvestä kymmeniä tuhansia kiloja kuollutta kalaa.

Isohete kuivui koepumppausten aikana kokonaan. Kymmenen juomaan tullutta poroa juuttui liejuun ja kuoli.

Keihäskankaan koepumppausten seurauksena ylivuottolaisten kaivot kuivuivat, ja pumppaukset oli keskeytettävä.

Nuorittajoen vedenpinta aleni huomattavasti jo silloin, kun kyläläisten pohjavesipumppaamo otettiin käyttöön.

Marttila-Tornio kaivaa esiin kartan. Siihen on merkitty Pöyry Oy:n YVA-selvitysten perusteella, mitä Viinivaara-Kälväsvaara -alueella tapahtuisi, jos sieltä pumpattaisiin 27 000 kuutiota vettä vuorokaudessa.

– Alueen kuusi kalaisaa mutta matalaa järveä ja yhdeksän luonnonsuojelulailla suojeltua lähdettä kuivuisi kokonaan, Marttila-Tornio kertoo.

Soidensuojelualueen länsipuolelle Pitämimaahan on suunniteltu kolme pumppaamoa, joista jokainen pumppaisi tuhat kuutiota vettä vuorokaudessa. Jo Pöyry Oy:nkin tekemien tutkimusten mukaan Suoveden vedenpinta laskisi huomattavasti.

Ahvenlammen vedenpinta tulisi laskemaan jopa pari metriä.

– Rannan mökkiläiset saisivat korvausta kauas paenneesta vesirajasta 2000 euroa kukin. Summalla ei lunastettaisi edes vesijättömaata.

Marttila-Tornio osoittaa kartalta useita hyviä pilkki- ja kutupaikkoja, jotka selvitysten mukaan kuivuisivat pumppausten alettua.

Kartan punaisella yliviivatut vesistöt suorastaan hyppäävät silmille. YVA-selvitystä pohjavedenottamon kaikilla vaikutusalueilla ei ole edes tehty, Marttila-Tornio huomauttaa.

Koska kalaisan ja rapuisan Nuorittajoen vedenpinta pumppausten myötä laskiksi reilusti, korvaavaa vettä esitetään otettavaksi Olvasjärvestä ja Vainionsuon turvetuotantoalueelta. Tämä kuulostaa Marttila-Tornion mielestä kauhistuttavalta. Hän kantaa pöydälle purkillisen vihreää ja haisevaa Olvasjärven vettä.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa tehdyn tutkimuksen mukaan näytteessä on erittäin runsaasti sinilevää – myös levämyrkkyjä tuottavia lajeja. Veden fosforipitoisuuskin on häkellyttävän korkea.

– Nuorittajoen veden laatu on jo nyt lohikaloille kriittinen, pH 5,5. Olvasjärven vesi ei suinkaan parantaisi veden tilaa. Jos vielä suunnitellut 1200 hehtaaria turvetuotantoaluetta Kiiminkijoen ja Nuorittajoen valuma-alueelle toteutuvat, jokivesien pH laskee entisestään, Marttila-Tornio pelkää.

Ylikiimingin kalastuskunnan esimies ei ymmärrä, miksi Viinivaaran pohjavedenottamon rakentamista perustellaan uhkakuvilla kuten ydinlaskeumilla tai kemikaalionnettomuuksilla.

– Eihän kukaan rakenna kahta taloakaan siltä varalta, että toinen palaisi, mies vertaa.

Marttila-Tornio esittää myös epäilyn, että alueen vesivarat eivät välttämättä edes riitä aiotun suuruisiin pumppauksiin.

– Siinä tapauksessa tuo 70 miljoonaa euroa olisi täysin hukkaan heitettyä rahaa, eikä alue palautuisi enää koskaan luonnontilaan.

Hänen mielestään Oulun kaupunki voisi aivan hyvin miettiä huomattavasti edullisempia ratkaisuja, vaikkapa tekopohjavettä Turun ja Jyväskylän tapaan.

– Oulujoen pintavettä ja Valkeisjärven pohjavettä voitaisiin pumpata Isokankaalle, joka on satojen hehtaarin suuruinen hietikkokangas. Kustannukset olisivat murto-osa Viinivaarasta.

Heli Rintala

Ylikiiminki