Suomineito kasvojenkohotukseen?

15.03. 08:23

Kahvipaketin Paula (Kristiina Halttu) ja Elovena-beibe (Reetta Ristimäki) likistelevät Koskenlaskija-poikaa (Taisto Oksanen). Pianon takana Anna-Mari Kähärä. Kuva: Tanja Ahola

Anna-Mari Kähärä oli pikkutyttönä Oulun kaupunginteatterissa katsomassa Kalevalaa, kun tapahtui kauheita. Eväänä oli suklaapastilleja, yksi pastilleista tippui ja teatterin hieno penkki töhrääntyi suklaaseen.

– Oulun teatterimuistot ovat kuitenkin lämpimiä, sanoo Kähärä.

Suomineito on muuttunut noista ajoista, kun Kähärä kävi lapsena tätinsä luona Oulussa. Nyt säveltäjä-laulaja-pianisti Kähärä ottaa kantaa maanmenon ärsyttäviin puoliin. Parasta ennen -kabaree esitetään Oulun musiikkijuhlilla teatteri Riossa 16. maaliskuuta.

Ennen sitä, sunnuntaina 14. maaliskuuta, Kähärä ehtii esiintymään Oulun Jazz House -tapahtumaan Barents Orchestran kanssa.

Parasta ennen -idean äiti on teatteri Kapsäkin Reetta Ristimäki.

– Olen perehtynyt 1900-luvun alkupuolen saksalaiseen ja ranskalaiseen kabareehen. Siitä syntyi ajatus lähteä tutkimaan, toimiiko kabareemuoto vielä tämän päivän yhteiskunnassa, taustoittaa Ristimäki.

– Ennen kabaree oli tapa ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Vähän sanomalehtien, radion tai telkkarin tyyppinen kanava.

Ristimäen vastaus on kyllä. Kabaree toimii yhä. Parasta ennen ottaa näppeihinsä muun muassa sellaisia aiheita kuin lastenahdistelu, nuorten itsemurhat, alkoholismi ja perheväkivalta. Se kysyy, pitääkö yli 90-vuotiaan Suomineidon pokka – vai joko olisi kasvojenkohotuksen aika?

– Tärkeä lähtökohta lauluille olivat Kimmo Oksasen Hesariin kirjoittamat sosiaaliset kolumnit yhteiskunnan ilmiöistä . Esimerkiksi Nopeat kengät perustuu tositapaukseen, jossa on kyse pedofiilistä, Ristimäki kertoo.

– Halusin saada mukaan poliittisesti kantaaottavaa tekstiä tämän päivän yhteiskunnasta.

Kabareessa on mukana laulutekstejä Ristimäeltä, Kähärältä ja Ufo Mustoselta. Yhden kappaleen Kähärä on säveltänyt Anna-Leena Härkösen runoon Minun veljeni. Esitykseen on otettu tarinoita myös Taina Westiltä.

Estradille kabareessa nousevat Ristimäen ja Kähärän lisäksi Kristiina Halttu ja Taisto Oksanen. Poppoota on ohjannut Vesa Tapio Valo.

Nykyajan Suomineitokuva on vain yksi osa kabareeta. Esityksen alkupuolen valtaavat Kähärän uudelleensovittamat maakuntalaulut, joissa humisee idealistinen ihanne-Suomi. Kähärän käsissä Vaasan marssikin on mehustunut bossanovaksi.

– Ei ole missään nimessä tarkoitus pilkata maakuntalauluja vaan saada niistä jotain uutta irti. Ote on humoristinen mutta ehdottomasti kaikella rakkaudella.

Ristimäki ja Kähärä vakuuttavat, ettei kabareen ote ole raskas vaikka kantaaottava onkin. Julistusta vältetään.

– Kabareemuoto tekee esityksestä yhteisöllisen kokemuksen. Pääse lempeällä tavalla nauramaan itselleen, kuvailee Ristimäki.

– Me kaikki tekijät olemme nelkyt plus -ikäisiä ja kokeneet jonkin verran elämää. Tämä on meidän ikäistemme näkökulma tämän päivän yhteiskuntaan.

Esiintyjät kiertäisivät mielellään enemmänkin kabareen kanssa, mutta:

– Kun on neljä kiireistä artistia, niin yhteisen ajan löytäminen on vaikeaa.

Sanna Tarvainen