Vatsatautiepidemia jyllää Oulun seudulla

14.03. 08:34

Noroviruksen aiheuttama vatsatauti on tuttu juttu monessa kodissa. Yleensä oireet kestävät yhdestä kolmeen päivää. Kuva: Petra Pöyliö

Vatsatautia aiheuttavaa norovirusta on Oulun seudulla liikkeellä sen verran paljon, että alueella jyllää epidemia. Näin arvioi osaston ylilääkäri Hannu Syrjälä infektioiden torjuntayksiköstä Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

– Laboratoriovarmistetut tapausmäärät ovat lisääntyneet selvästi sekä edellisviikolla että viime viikolla, hän viittaa OYS:n mikrobiologian laboratorioon lähetettyihin näytteisiin.

Näyte otetaan vain pieneltä osalta potilaista, joilla on oksentelua ja ripulia. Siksi näytemäärät eivät kerro todellista kuvaa epidemian laajuudesta.

Myös avoterveydenhuollon palvelupäällikkö Liisa Kylmänen Oulun kaupungilta arvioi, että norotaudin määrä on lisääntynyt viime aikoina.

– Yhteydenottoja ja sairastuneita on paljon, mutta tilastotietoja näistä minulla ei ole käsissäni.

Noroviruksen aiheuttamassa vatsataudissa oireet alkavat äkillisesti. Tulee kouristavia mahakipuja ja pahoinvointia. Valtaosa myös joko oksentaa tai ripuloi – tai kärsii näistä molemmista. Osalla sairastuneista on myös kuumetta. Taudin itämisaika on noin 12–48 tuntia, ja oireet kestävät yleensä yhdestä kolmeen päivään.

Tärkeää on huolehtia, että sairastunut saa riittävästi nesteitä, esimerkiksi kivennäisvettä. Tehoavaa lääkehoitoa norotautiin ei ole. Useimmiten sairastunut paranee nopeasti, mutta joskus oireet ovat rajut ja potilas joutuu nesteytyshoitoon sairaalaan.

Noroviruksen aiheuttama vatsatauti tarttuu hyvin herkästi.

– Ongelma on se, että tauti voi tarttua jo, ennen kuin on oireita, kuvailee Kylmänen.

Tautia voi toki yrittää pitää loitolla:

– Vettä ja saippuaa, kiteyttää Syrjälä. Huolellinen käsienpesu on tärkein torjuntakeino, eikä oksennukseen ja ulosteeseen kannata koskea ilman talouskäsineitä. Likaantuneet pinnat kannattaa puhdistaa huolellisesti yleispuhdistusaineella ja vuodevaatteet pestä 60–90 asteessa.

– Mutta usein käy niin, että kun perheessä yksi sairastuu, sairastuvat muutkin. Sairaalassa taas on kokemusta siitä, ettei osaston epidemia yleensä rauhoitu, ennen kuin huomattava osa osaston potilaista ja henkilökunnasta on sairastanut.

OYS:ssa oli viimeksi laaja norovirusepidemia vuonna 2007 ja suppeampi 2008.

– Juuri nyt OYS:ssa ei ole epidemiaa, sanoo Syrjälä. Esimerkiksi HYKS:ssä Helsingissä on jouduttu sulkemaan joitakin osastoja muutamiksi päiviksi vatsataudin ja henkilökunnan sairastumisten takia.

Nyt OYS:ssa yritetään torjua taudin leviämistä. Ongelmana on se, että potilashuoneet ovat suuria ja osastoilla on liian vähän vessoja.

– Minkä tahansa epidemiatilanteen hallinta olisi huomattavasti helpompaa, jos OYS:ssa olisi yhden tai korkeintaan kahden hengen huoneita, joissa olisi oma WC ja suihku.

Sanna Tarvainen